Matkalle musiikkiin

"Se, että tämä musiikki on astunut näkyviin niin myöhään, johtuu Jean Sibeliuksen hallitsevasta, pakottavasta persoonallisuudesta, joka on miltei liian suuri ja vahva kolmimiljoonaiselle kansalle." Näin kirjoitti modernista musiikista 1920-luvulla säveltäjä Ernest Pingoud , ja sai Sibeliuksen kirjoittamaan ärsyyntyneenä päiväkirjaansa, että "Pingoud nyt vaan on tyhmä". Mutta totta se on: musiikin modernismi torjuttiin, tai pikemminkin vaiettiin kuoliaaksi 1920-luvun Suomessa, ja syy oli pitkälti nuoren kansakunnan tarve luoda itselleen kunniakas historia, ja Sibeliuksen tuore kansainvälinen menestys oli luonnollinen syy nojautua kansallisromantiikkaan. Näin kokonainen sukupolvi jäi parhaassa terässään vaille huomiota. Sibeliuksen 150-vuotisjuhlinnan jälkeen on totta vie aihetta rehabilitoida 1920-luvun suomalaissäveltäjien "radikaalit", eli Aarre Merikanto , Väinö Raitio ja Ernest Pingoud . Uuno Klamikin ui näiden pyörteiden vanavedessä. ...

Friedrich Nietzsche Moraalifilosofi Friedrich Nietzsche (1844-1900) oli välttämätön lenkki valistuksen ajan, Ranskan vallankumouksen ja jälkiteollisen aatepluralismin välissä. Hänen filosofiansa on usein sisäisesti niin ristiriitaista, että siitä ovat voineet poimia teesinsä poliittiset äärilaidat, sekä vasemmisto että oikeisto. Ja jollei siitä ole löytynyt juuri sopivia lyömäaseita, on Nietzschen nimiin tarvittaessa pantu myös aivan puuta-heinää. Näin toimivat esimerkiksi Saksan kansallissosialistit, toki Nietzschen henkistä perintöä valvoneen Elisabeth-sisaren innokkaalla myötävaikutuksella. Nietzschen keskeisiin oppeihin kuuluva käsite yli-ihmisestä on ymmärretty väärin sekä vahingossa että tahallaan, mikä nyt kenenkin tarve on ollut. Natsit uskottelivat, että yli-ihminen on fyysinen (arjalainen) yksilö, herrakansa, joka saa alistaa orjakansan. Nietzsche kuitenkin tarkoitti henkistä ja moraalista ylevöitymistä, jonka avulla ihmisyys voi kohota nihilismin yläpuolelle. Samalla...