Etkös ole ihmisparca – Monsieur Clamy!
Kirkon reformaatiosta puhuttaessa on paikallaan muistaa, ettei ns. uskonpuhdistus hetkauttanut suomalaisia kovinkaan paljon. Katolinen kirkko toki vaikutti myös näillä raukoilla rajoilla, mutta ennen Kustaa Vaasan ja reformaation aikaa yhteiskunta Pohjanlahden tällä puolen oli varsin järjestäytymätön. Ihmiset kastettiin, helvetillä uhkailtiin, sotaväkeen otettiin, verot kiskottiin, selkänahat revittiin. Feodaaliherrat lihoivat eikä kansalla ollut kirkonmäkeä tai kyläkeinua kummempaa sosiaalista mediaa, jossa raivota. Kuningas Kustaa Vaasa kääntyi vuonna 1527 Martin Lutherin kannattajaksi, mutta kokiko hän katolisen uskon niin saastaiseksi, että se piti “puhdistaa”? Tuskinpa - eiköhän tässä keikauksessa painanut enemmän se, että kuningas saattoi näin vähentää kirkon vaikutusvaltaa ja takavarikoida valtiolle sen sangen huomattavan omaisuuden. Kun hallinto Suomen alueella vakiintui, kansa oli jo luterilaista. Mutta jäikö suomalaisesta muinaisuskosta kytemään kristinuskoon jotain? Ehkä;...